YLÖS
Yhteiskunta Yrittäjyys

Terapiaa ja toimistounelmia

Työntäyteinen syksy ollut taas. Hujauksessa tultiin heinäkuun lämpimistä illoista lokakuun loskaan. Yrittäjälle tämä syksy näyttäytyy vähän ankeana. Edessä on taas kaikenlaista paperihommaa. Olen yrittänyt hakea tähän positiivista virettä nimeämällä kalenteriin nuo paperihommat toimistounelmiksi. Joskus pieni hymynkare saattaa nousta suupieleen kun havahtuu siihen miten todellisuus on kaukana unelmista.

Asioita, joita tapahtuu

Markkinaoikeus antoi päätöksensä Kelan kilpailutuksessa ja nyt odottelen milloin Kela julkaisee itäisen vakuutuspiirin toimintaterapiapalveluiden kilpailutuksen asiakirjat Hilmassa. Niihin perehtyminen ottaa aikansa ja nähtäväksi jää millaisilla kriteereillä tätä kilpailutusta käydään. En ole etukäteen kamalasti jaksanut asialle ajatuksia uhrata. Olen pyrkinyt tekemään Kelan asiakkaiden terapiat hyvin ja ajatellut, että jos uutta sopimusta ei sitten tule niin onpahan seuraavan terapeutin helpompi jatkaa työtään jos teen pohjat hyvin. Muuten ei pää ehkä kestäisi terapiatyötä.

Toinen syksyn käänne on ollut vakuutusyhtiöiden linjanvedot kuntoutuspäätösten suhteen. Nyt muutamassa tapauksessa asiakas on saanut päätöksen suositelluista kuntoutuksista vuodelle 2020, mutta vakuutusyhtiö päättää paikan mistä myönnetty kuntoutus tuotetaan. Asiakkaalta poistuu valinnan mahdollisuus ja samalla myös pitkätkin terapiasuhteet päättyvät. Samanlainen kuvio on nyt tässä syntymässä mitä Kelan kilpailutus mukanaan toi viime vuoden lopussa.

Asioita, joihin voin vaikuttaa

On hetkiä, usein väsyneenä maakunnasta kotiin ajellessa, kun mietin, että mitä järkeä tässä enää on. Sellaisia pieni hetkiä, kun lannistuminen hiipii olkapäälle ja kuiskuttaa korvaan sulosointujaan. Tunnen välillä suurta voimattomuutta systeemiä kohtaan. On vaan hyväksyttävä se fakta, että minä en pysty vaikuttamaan tiettyihin asioihin vaikka kuinka kiukuttelen.

Mutta onneksi suurimman osan ajasta olkapäällä istuu kannustava kaveri, jonka kanssa hehkutellaan kuntoutusalan yrittäjyyden hyviä puolia. Sen kaverin kanssa pystyn pohtimaan niitä asioita, joihin pystyn vaikuttamaan. Jokainen asiakastapaaminen on sellainen. Voin viedä sinne tuskastumiseni ja kiukkuni systeemiä kohtaan. Tai voin valita, että pyrin kaikesta huolimatta auttamaan asiakastani napakoittamaan otettaan oman elämänsä ohjaksista. Voin antaa ammatillisen osaamiseni hänen käyttöönsä . Voin vaikuttaa paljon omaan jaksamiseeni kalenteroimalla viikot fiksusti, vaalimalla lounastaukoja ja nauttimalla aamupuuron kiireettömästi. Pystyn tekemään joka päivä päätöksen keskittyä siihen mistä mulle maksetaan tai valitsemaan maailman murehtimisen.

Muuttuva maailma näkyy asiakkaiden arjessa myös. Ei niinkään vielä nuo yllämainitut isot asiat vaan otsikoissa olevat yt-neuvottelut, viiveet palveluiden saannissa, vähän onnahtelevat hoitopolut ja ylipäänsä yleinen ilmapiiri mikä sosiaali- ja terveyspalveluita nyt värittää. Kuten yksi iäkäs asiakkaani sanoi, mikään ei oikein nyt toimi.

Terapeutista joksikin muuksi

Kun tasapainoilen turhautumisen ja terapiatyöstä kumpuavan tyytyväisyyden välimaastossa huomaan usein ajattelevani, että mitä muuta voisin tehdä. Missä osaamiselleni olisi sopiva paikka? Voisiko se löytyä terveydenhuollon maailman ulkopuolelta? Hyvinvointi, liikunta, bisnesmaailma. Jotenkin hyppy pois tästä maailmasta voi olla hyvinkin mahdollinen jollain aikajänteellä. En ole tehnyt suunnitelmaa, mutta uskon edessä olevien työvuosien vielä tuovan jotain uutta pohdittavaa. Toimintaterapeutista joksikin muuksi?

Siihen asti kunnes mulle kirkastuu se mitä ehkä joskus teen, aion tehdä työni hyvin ja tulevaan katsoen. Kuitenkin se arki on se juju, joka saa aina minut pauloihinsa. Niin asiakastyössä kuin omassa elämässä.

Toimintaterapiaa ja rinnalla kulkemista

«

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraa arkeani Instagramissa @toimintaterapeuttijasu